Suomi on kokonaisuudessaan pitkä ja melko kapea maa, jonka kokonaispinta-ala on 338 448,72 neliökilometriä. Pohjois-Suomi ei virallisesti ole alueellinen termi, mutta yleisesti Pohjois-Suomen ajatellaan alkavan Oulun tai Vaasan korkeudelta. Jako vaihtelee hieman riippuen siitäkin kuinka moneen alueeseen Suomi keskimäärin jaotellaan. Etelään, keskiosaan ja pohjoiseen jakautuessa tämä edellä mainittu jako on usein melko kuvaava.
Pohjois-Suomi eroaa monin tavoin Etelä-Suomesta
Pohjois-Suomi poikkeaa sekä maantieteeltään, että ilmastoltaan Etelä-Suomesta. Pohjois-Suomessa kesät ovat usein kuivempia ja viileämpiä, kuin etelässä. Pohjoisessa on kesällä myös valoisampaa kuin etelässä. Talvella vastavuoroisesti on runsaasti lunta, pimeämpää ja kylmempää. Suomi kuuluu lähes kokonaan havumetsävyöhykkeeseen Tunturi-Lappia lukuunottamatta, joten havupuihin törmää ympäri Suomen.
Pohjoinen luonto ja kansallispuistot
Pohjoisessa luonto on kaunista, mutta kasvillisuus on melko karua. Metsä-Lapin alueella kasvillisuutta on vielä runsaasti, mutta se on tyypiltään melko karua. Metsistä löytyy runsaasti varpuja ja aluskasvillisuutta, puustoon kuuluvat lähinnä kuusi, mänty ja koivu, joiden määrä vähenee mentäessä kohti pohjoista. Tunturi-Lapin alueella esiintyy enimmäkseen tunturikoivuja, vaivaiskoivuja ja aluskasvillisuutta. Vähäisen valon määrän ja kylmien ja pitkien talvien vuoksi monet kasvit eivät siellä selviydy.
Lapissa on myös laajoja erämaita, joissa on paljon erilaisia soita, sillä viileyden vuoksi satanut vesi ei juurikaan ehdi haihtumaan. Tunturi-Lapin alueella esiintyvät suot eivät sula keskiosistaan oikeastaan koskaan ja niitä sanotaan palsasoiksi. Metsä-Lapin suot ovat aapasoita.
Asutuksen erot
Pohjois-Suomessa asutus on harvempaa kuin Etelä-Suomessa ja välimatkat ovat paljon pidempiä. Erilaiset luonnonpuistot ja kansallispuistot tarjoavat monenlaista tekemistä, kuten melontaa, pyöräilyä ja vaellusta. Lapin alueella sijaitsee seitsemän kansallispuistoa, joihin on kaikilla vapaa pääsy. Puistot sijoittuvat usein tunturien lähettyville ja ovat laajoja alueita, joissa on sekä lyhyitä, merkittyjä reittejä, että monen päivän vaellukseen sopivaa maastoa.
Kansallispuistot tarjoavat mahdollisuuden nähdä monia erilaisia eläimiä
Kansallispuistossa voi törmätä myös erilaisiin eläimiin, erityisesti poroihin, joita on runsaasti. Porojen annetaan laiduntaa vapaina, mutta ne ovat kuitenkin aina jonkun kasvattajan omaisuutta. Muita Pohjois-Suomen nisäkkäitä ovat esimerkiksi erilaiset myyrät, naali ja ahma. Petoihin törmääminen on kuitenkin hyvin harvinaista, sillä ne välttelevät luonnostaan ihmistä. Valitettavasti myös hyttyset ovat kesäisin melkoinen riesa Pohjois-Suomessa, joten kannattaa varautua erilaisilla hyttyskarkottimilla.