Karhu on yksi Suomen suurpedoista ja se on myös yksi Euroopan suurimpia petoelämiä. Tämä karvakorva on myös Suomen (ja myös Venäjän) kansalliseläin. Karhuja elää Suomessa noin 1400-1500 yksilöä. Mikään todella harvinainen laji ei siis ole kyseessä, mutta täysin jokapäiväistä karhun kohtaaminen ei kuitenkaan ole. Harva ihminen törmää karhuun koskaan elämänsä aikana.
Karhuja on olemassa useita alalajeja. Euroopassa ja Amerikassa elävät karhut edustavat eri lajeja. Amerikassa voi tavata harmaakarhun, mustakarhun ja kodiakin karhun. Euroopassa puolestaan elää ruskeakarhu. Karhujen levinneisyys perustuu osittain niiden laajaan elinympäristöön. Karhu tulee toimeen monenlaisella ruoalla ja se onkin kaikkiruokainen, eikä pelkästään lihansyöjä niin kuin monesti luullaan. Ihmisten ja karhujen kohtaamiset johtuvatkin usein erityisesti kaupungissa siitä, että karhut haistavat esimerkiksi roskiksissa olevat ruoantähteet, ja tulevat penkomaan niitä helpon aterian toivossa. Myös retkeilijän hyvältä tuoksuvat eväät saattavat houkuttaa rohkeamman karhun paikalle.
Missä karhun voi kohdata?
Karhu elää Suomessa koko maan alueella, paitsi Ahvenanmaalla. Erityisesti kanta on kuitenkin keskittynyt Itärajalle ja Lappiin, sillä karhut löytävät ravintonsa metsistä, joita näillä alueilla on runsaasti. Talvella karhut nukkuvat talviunta ja siksi ne syksyllä syövät runsaasti kasvattaakseen itselleen rasvakudosta talvea varten. Monet karhut saattavat syksyn aikana siirtyä Venäjän puolelle, jos siellä on ravintoa paremmin saatavilla.
Karhut synnyttävät pentunsa talven aikana talvipesässä ja pennut tulevat ensimmäiset kuukaudet toimeen emon maidolla. Pennut lähtevät omilleen yleensä huhti- tai toukokuun aikana. Suomessa on tapahtunut muutama karhun hyökkäys ihmisen kimppuun, joista tiettävästi yksi on johtanut ihmisen kuolemaan. Nämä hyökkäyksetkin ovat usein liittyneet juuri pentuaikaan, jolloin emo on saattanut kokea tilanteen vaaralliseksi pennuille ja hyökätä puolustaakseen niitä.
Luonnossa karhut yleensä karttavat ihmistä. Niillä on erittäin hyvä hajuaisti ja myös hyvä kuulo. Ne haistavat ihmisen kaukaa ja viimeistään lähtevät toiseen suuntaan yleensä kuullessaan meteliä, miksi metsässä liikkuessaan onkin hyvä pitää jonkin verran ääntä. Jos karhun kohtaa, kannattaa yrittää perääntyä rauhallisesti. Karkuun juokseminen ei kannata, sillä se saattaa herättää karhun saalistusvaiston, eikä ihminen pärjää juoksukisassa karhulle. Yhteentörmäykset karhujen kanssa ovat kuitenkin erittäin harvinaisia.